Sähkökatkokartta - arvioita kuulumattomuudesta
Lähetetty: Ke Tammi 21, 2026 3:43 pm
https://sahkokatkokartta.fi
Sähkökatkoksista voi seurata matmapuhelin-Internetittömyyttä. Se taas voi vaikuttaa radioamatöörilläkin hänen ja muiden etäasemien kuulumattomuuteen. Millä muulla kuin 3699 kHz LSB:llä tai julkaisijan niin halutessa tekstitelevision sivuilla 590/01 . 590/99 voisi saada tietoa siitä, mistä saa tietoa?
Usein on niin, että Elisa on Telian telemastossa toiseksi vanhimpana matkapuhelinoperaattorina, Radiolinjana, Soneran jälkeen. DNA uusimpana tulokkaana voi olla eri mastossa, pienessä tai pienissä teräsmastoissa, missä ei ole laitetilaa koppina maston juurella. Näin ollen, mikäli Telialta katkeavat sähköt, ovat ne poikki samassa mastossa myös Elisalta, Tässä vanhan laitekopillisen telemaston tapauksessa Elisa on saman riskin alaisena kuin itse Teliakin.
Toinen yhdistelmä, vielä syvällisempi ovat Suomen Yhteisverkot eli Telia ja DNA aivan samana teknillisenä operaattorina Itä- ja Pohjois-Suomessa. Näin ollen tietokone- ja sähköriskistä riippumaton ratkaisu on Elisa, ellei ole samassaa mastosssa kuin Telia, ja siis DNA:kin, jolloin tietoliikenneriski on Suomen Yhteisverkko eli Telia - DNA ja sähköriski on Suomen Yhteisverkko ( Telia - DNA ) ja Elisa yleisesti vaikka Telian eli Soneran alkuperäisessä mastossa.
Joidenkin mittausten mukaan DNA on nopein, ainakin taajamissa, ja Elisa on jonkinlainen "keskellä ei mitäänkin". Lisäksi on niin, että Telian nopeus "miltei keskellä ei mitään" on jokseenkin tutkimusten, tekstimainonnan ja mainonnan osalta hieman hämärä. DNAn verkkoa vuokrataan matkapuhelinasiakkaalle myös Moi:na.
Herää kysymys, olisiko DNA:n nopeuden vuoksi hyvä varautumisyhdistelmä DNA:n laskutettava post-paid -matkapuhelinnumero siksi, että se voi olla nopea taajamissa ja siksi että sitä saa kaupallisesti myös Moi:na ja varmistukseksi Elisan pre-paid - liittymä, koska se voi olla vanhassa Telian mastoissa, eri mastoissa kuin DNA:n uudemmissa teräksisissä. DNA ja Telia eivät ole Suomen Yhteisverkoissa toistensa varmistajia, vaan sama tietoliikenne- ja verkkosähköttömyysriski, No toisaalta voisi olla niinkin, että Elisan post-paid ja DNA:n pre-paid.
Matkapuhelimella voi ilmoitaa APRS:llä sijaintinsa silloin kun sähköverkko ja matkapuhelin-Internet toimivat, vaikka APRSdroidilla. https://aprsdroid.org/download Kun APRS on valmiina amatööriradiossa, niin se maksaa jonkin verran enemmän kuin radio, missä ei ole. Toisaalta jos hankkii vajaalla kahdella sadalla eurolla DMR-radion, on niissä usein niin digitaalinen kuin analoginenkin APRS. Toisaalta käsiradiopuhelimien teho on 5 W, ja esitetään olevan jopa 10 W, jolloin herää kysymys, voisiko jollain 65 W:n - 80 W:n kahden metrin aaltoalueen radiolähettimellä ilmoittaa jagiantennilla todella kaukaa matkapuhelimen puhumana monofonista sijaintinsa. Koska HF on fysiikkaa radiosäiden mukaan, mutta VHF ja UHF sen lisäksi vielä maantiedettäkin, tarkan paikan ilmoittaminen APRS-purskeena mahdollistaa muille asemille tarkan suunta-antennin suunnan, vaikka jagiantennin suunnan. HF:ään tottuneile ei oma sijainti ole omantunnontarkka niin kuin vähäisin ja kauas suurinkin tehoin VHF:llä ja UHF:llä.
Sähkökatkoksista voi seurata matmapuhelin-Internetittömyyttä. Se taas voi vaikuttaa radioamatöörilläkin hänen ja muiden etäasemien kuulumattomuuteen. Millä muulla kuin 3699 kHz LSB:llä tai julkaisijan niin halutessa tekstitelevision sivuilla 590/01 . 590/99 voisi saada tietoa siitä, mistä saa tietoa?
Usein on niin, että Elisa on Telian telemastossa toiseksi vanhimpana matkapuhelinoperaattorina, Radiolinjana, Soneran jälkeen. DNA uusimpana tulokkaana voi olla eri mastossa, pienessä tai pienissä teräsmastoissa, missä ei ole laitetilaa koppina maston juurella. Näin ollen, mikäli Telialta katkeavat sähköt, ovat ne poikki samassa mastossa myös Elisalta, Tässä vanhan laitekopillisen telemaston tapauksessa Elisa on saman riskin alaisena kuin itse Teliakin.
Toinen yhdistelmä, vielä syvällisempi ovat Suomen Yhteisverkot eli Telia ja DNA aivan samana teknillisenä operaattorina Itä- ja Pohjois-Suomessa. Näin ollen tietokone- ja sähköriskistä riippumaton ratkaisu on Elisa, ellei ole samassaa mastosssa kuin Telia, ja siis DNA:kin, jolloin tietoliikenneriski on Suomen Yhteisverkko eli Telia - DNA ja sähköriski on Suomen Yhteisverkko ( Telia - DNA ) ja Elisa yleisesti vaikka Telian eli Soneran alkuperäisessä mastossa.
Joidenkin mittausten mukaan DNA on nopein, ainakin taajamissa, ja Elisa on jonkinlainen "keskellä ei mitäänkin". Lisäksi on niin, että Telian nopeus "miltei keskellä ei mitään" on jokseenkin tutkimusten, tekstimainonnan ja mainonnan osalta hieman hämärä. DNAn verkkoa vuokrataan matkapuhelinasiakkaalle myös Moi:na.
Herää kysymys, olisiko DNA:n nopeuden vuoksi hyvä varautumisyhdistelmä DNA:n laskutettava post-paid -matkapuhelinnumero siksi, että se voi olla nopea taajamissa ja siksi että sitä saa kaupallisesti myös Moi:na ja varmistukseksi Elisan pre-paid - liittymä, koska se voi olla vanhassa Telian mastoissa, eri mastoissa kuin DNA:n uudemmissa teräksisissä. DNA ja Telia eivät ole Suomen Yhteisverkoissa toistensa varmistajia, vaan sama tietoliikenne- ja verkkosähköttömyysriski, No toisaalta voisi olla niinkin, että Elisan post-paid ja DNA:n pre-paid.
Matkapuhelimella voi ilmoitaa APRS:llä sijaintinsa silloin kun sähköverkko ja matkapuhelin-Internet toimivat, vaikka APRSdroidilla. https://aprsdroid.org/download Kun APRS on valmiina amatööriradiossa, niin se maksaa jonkin verran enemmän kuin radio, missä ei ole. Toisaalta jos hankkii vajaalla kahdella sadalla eurolla DMR-radion, on niissä usein niin digitaalinen kuin analoginenkin APRS. Toisaalta käsiradiopuhelimien teho on 5 W, ja esitetään olevan jopa 10 W, jolloin herää kysymys, voisiko jollain 65 W:n - 80 W:n kahden metrin aaltoalueen radiolähettimellä ilmoittaa jagiantennilla todella kaukaa matkapuhelimen puhumana monofonista sijaintinsa. Koska HF on fysiikkaa radiosäiden mukaan, mutta VHF ja UHF sen lisäksi vielä maantiedettäkin, tarkan paikan ilmoittaminen APRS-purskeena mahdollistaa muille asemille tarkan suunta-antennin suunnan, vaikka jagiantennin suunnan. HF:ään tottuneile ei oma sijainti ole omantunnontarkka niin kuin vähäisin ja kauas suurinkin tehoin VHF:llä ja UHF:llä.