Vantaan Radioamatöörien peruskalustoesittely
Lähetetty: To Tammi 22, 2026 1:43 pm
https://www.vantaanradioamatoorit.fi/20 ... -esittely/
Vantaan Radioamatöörit Vantaan Peijaksesta esittelevät peruskalustoa!
Käsiradiopuhelimeksi suositelalan Baofeng UV-5R:ää, mikä on melko suosittu, halpa ja paljon keskusteltu, erityisesti Yhdysvalloissa. Sitten on Yaesu FT-65. Ehkä käsiradiopuhelimissa, vaikka ne eivät yleensä ole 5 W:ia tehokkaampia, joskus vajaat nimellistehot käytännössä, mikäli ne eivät tuottaisi kovin paljoa toisia ja kolmansia harmonisia. Ehkä myöhemmin voi tulla ajatus, että liitetään radioon paremman antennin, ehkä auton magneettikattopiiska-antennin, lisäksi myös vahvistin, joilloin käsiradiopuhelimen lähetysteho on tai lähenee "autokonetta", mitä ei voi oikein luonnossa kantaa taskussa mukana, jos 5 W / QRP - riittää ja radiota käytetään alkuperäisenä käsiradiopuhelimena. Vastaanotto-ominaisuuksiensa vuoksi Baofeng UV-5R:n rinnalle ovat tulleet Quanshengit halvimmasta päästä radioita. Toisaalta voisi miettiä 20 euron - 30 euron hintaluokassa, olisiko Baofeng UV-5R:ää parempi vaihtoehto Baofeng UV-82 ja sen eri versiot? Kuori on suurempi ja ehkä mahtuu pakkasellakin paremmin käreen käytettäväksi, tangentti, Push-To-Talk, PTT on kaksitoiminen näin tavallaan ei toiselle taajuudelle pääsemiseksi tarvitse ottaa käsitettä pois kädestä ja pienestä napista vaihtaa A-kanavalta B-kanavalle (taajuudelle) tai päinvastoin.
Peruslähettimeksi suositellaan Icom IC-7300:aa. Siinähän on hyvää mm. 50 W:lla 4 metrin aaltoalue. 70,200 MHz FMN on RHA68:n kanava 13 (9). Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, 300 000 metsästäjää, joista 150 000 on hirvestäjiäkin. Puolijoukkueen kokoiset jahtiporukat käyttävät usein RHA68-metsästysradioita 5 W:n käsiradioina. Kyläradiot ovat usein 25 W:n RHA68-radioita. 26 kanavan RHA68:ssa on niin 5 W:n kuin 25 W:nkin kanavia. Vanhimmasta päästä tukiasemaradioita 4 metrin alueen radio on Yaesu FT-847 ja uusia noin 1500 euroa maksava Icom IC-7300 Mark 2 - radioita halvempi noin 1100 euron Yaesu FT-710, mitä ei mainosteta myös 4 metrin aaltoalueen radioksi, mutta jonka saa 4 metrin aaltoalueella nappuloista. Jos Digitan televisiomastot tulevat toimintakyvyttömiksi, melko monissa tapauksissa menetetään myös voimakkaimmat Radio Suomen je Yle-X:n lähetteet. Ei ole julkaistu, mihin valtio yrittää järjestää Radio Suomen korvaavat lähetykset. Yle-X:n on tai on ollut yleisradio-2, millä voidaan lähettää ilmavalvontaselosteet lentokoneista, mitkä eivät ole omia ja mitkä lentävät enintään 3 000 metrin korkeudessa. Ilmavalvontaselosteita voi opetella kuuntelemaan sotaharjoitusradioissa, Niiden pitäisi periaatteessa toimia vaikka joukko-osaston omilla yleisradiolähettimillä, mutta sotaharjoituksissa rauhanaikana lähetteet tulevat usein Digitan lähettimiltä saavuttaen joukko-osaston omaa lähetintä suuremman yleisön tehonsa ja sijaintinsa vuoksi.
Melko moni amatöriradi ei ole 4 metrin aaltoalueen lähetin, koska yleensä aallonpituusalueet ovat 160m/MF, 80m, 60m, 40m, 30m, 20m, 17m, 15m, 12m ja 10m/HF sekä 6m/VHF niin sanotuissa "HF.radioissa". Voisi miettiä, että ellei halua hankkia käytettyä HF-radiota 400 eurolla, minkä koko kunnosta ei ole aina varmuutta varsinkaan silloin, kun sitä myy radiota käyttämätön perikunta, voisiko ajatella, että aloitusradio olisikin pelkkä mcHF-tyyppinen QRP-radio noin 300 eurolla, mihin hankkisi 300 W:n SSB-HF -vahvistimen, BJ300+:n noin runsaalla 400 eurolla? Näissä ei ole 4 metrin aaltolauetta eli ne eivät pääse 70,200 MHz FMN eikä niitä kuule 5 W:n kanavalla RHA68#13(9).
Näin ollen ajauduttaisiin kuitenkin siihen, että pitäisi olla 25 W:n RHA68 erikseen tai sitten pitäisi olla 10m/6m/4m/2m -radio. Tuota ensimmäisen 1000 euron käyttämistä radioamatööriharrasteeseen perusluokan kurssista, K- ja T1-tutkintoon, tavallista parempiin antenneihin vaikka magneettikattopiisoin kannattaisi ehkä miettiä konseptina. Yleensä mallina on se, että on Icom IC-7300, vähintään rintamamiestalo ja tonttia riittävästi 3699 kHz LSB:lle.
Tämä ei nyt kuitenkaan ole nuorelle kerrostaloasujalle ja peruskoululaiselle useinkaan mahdollista. Ehkä pitäisi ajatella niin, että jopa 3699 kHz LSB:lle joudutaan tulemaan magnettijalka-antennilla, mikä on vain 80 metrille ja siis pystyantenni. On eroa sillä, onko aalloilla Icom IC-7300 Mk 2:lla vaaka-antennilla Dxerinä vai yrittääkö päästä mukaan parvekkeelta, öljytynnyrin päältä tai auton katolta pystyantennilla 5 W:lla vaikkapa mcHF-tyyppisellä radioilla. Ne kalleimmat ovast KX3 ja Icom IC-705 sekä sitten Yaesun uusi kallis ratkaisu.
12 V:n virtalähteistä halvin on ehkä auton käynnistysakku, joka ei anna enää 300 A:akaan talvikäynnistykseen, vaikka nimellisvirta on ollut 450 A uutena. Sen kun laittaa noin 20 euron akkulaturin päähän, niin voi saada jotain stationaari-mobiilivirtaa. Toiseksi tulee mieleen noin 5 euron - 10 euron hintaiset tietokoneiden vitalähteet, mihin saa kiinalaisesta postimyynnistä sovittimia, missä on 3 V, 5 V ja 12 V valmiina siten, ettei tarvitse ryhtyä sivuleikkureilla katkomaan tietokoneen virtalähteen johtoja. No sitten 100 eurollla - 200 eurolla saa laboratoriovirtalähteen tyyppisiä, missä voi olla enemmän kuin 20 A, 252 W, jotta 50%:n hyötysuhteellakin taivaalle lähtisi 120 W:n perusluokan oikeuksin tukaisemaradion 100 W perusluokassa. Saattaisi olla edullista, jos perusluokkalainen tulevaisuudessa saisi lähettää 300 W:lla, koska tämä sopisi hyvin tai nykyistä paremmin Venäjän federaation toisen luokan 1000 W:n oikeuksiin. Siellä yleisluokassa on sähkötysvaatimus ja teho niin ikään 1000 W. On paljon helpompi järjestää Etelä-Suomen aluehallintoviraston alue - Lappi - yhteys perusluokassa Venäjän federaation puolelta Leningradin alueelta Murmanskin alueelle tuonpuoleisesta kuin Suomen puolelta HF:llä. Jos perusluokassa olisivat tehot 300 W Suomessa, niin silloin 5 W:n aloitus-QRP-radioon voisi kytkeä helposti 300 W:ia SSB:ä varten BJ300+ - HF-vahvistimen 100 eurolla, toki myös italialaisen 500 euron Zetaginkin. Jos perusluokassa olisi 300 W ei perjantai-illan aktiviteettikään tavallaan katkeaisi Vaasan - Joensuun leveydeltä Etelä-Suomesta pohjoiseen. Ehkä radioamatöörit voisivat yhdessä tehdä enemmän Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapun hyväksi.
Tietokoneista tulee mieleen FT8, APRS ja dataliikenne yleensä. Halvimpia ja vähävirtaisimpia tietokoneita ovat korttitietokoneet, kuten Raspberry Pi ennen ja sen kaltaiset edelleen nykyään. Tämä käytännössä johtaa Linux-käyttöjärjestelmän käyttöön Windows-10:n ja Windows-11:n asemesta. Myös Androidilla, matkapuhelimella, tabletilla ja Chromebookilla voi tehdä jotain. Yksi melko keskeinen asia VHF:llä ja UHF:llä on sijainti suunta-antennien, kuten jagiantennien, käyttämisen vuoksi, Helpointa on antaa paikka APRS:llä, mutta osa radioista, missä APRS on arvonlisäpalveluna, ovat kalliimpia kuin ne, missä APRS:ää ei ole. Näin ollen herää kysymys, kannattaako APRS-paikka antaa https://www.aprs.fi hin vääräoppisesti matkapuhelimella, DNA:n, Elisan ja Talian tai Ålands Mobiltelefonin ja Suomen Yhteisverkkojen, DNA - Telian Itä- ja Pohjois-Suomen verkossa vai voisiko harvoja pysähtymispaikkoja raportoida kaikille siten, että tuottaisi matkapuhelimen ohjelmalla purskeen ja saisi sen lähtemään kauas vaikkapa 55 W:n - 80 W:n kahden metrin aaltoalueen autokoneella, vaikkapa Yaesu FT-2980:llä, mikä ei ole kovin kallis. Toisaalta SSB puuttuu siitäkin nykytapaan.
Jos ajatellaan matkapuhelimia, niin ehkä olisi hyvää, jos älypuhelimensa lisäksi pitäisi mukana myös peruspuhelinta kehityneempää ominaisuuspuhelinta, missä kuitenkin vielä on näppäimetkin eikä välttämättä kosketusnäyttöä. Feature phonessa pitäisi olla LTE, koska 3G UMTS:sta HSPA:han on jo kadonnut ja 2G+:kin saattaa vielä kadota. 5G on niin laajakaistainen ja lyhytaaltoinen, ettei sitä riitä joka niemeen, saareen ja notkelmaan. Se on lisäksi kallis, noin 30 euroa kuukaudessa, 360 euroa vuodessa. Ominaisuuspuhelin, jossa on näppäimistö, mutta jonka LTE-mobiiliverkon voi jakaa hotspottina sylitietokoneella, tabletille ja älypuhelimelle, voi olla hyvä vara oman älypuhelimen näytön rikkoontumisen tai kylmettymisen varalle. Matkapuhelinten yleislataukseen voisi olla Makitan LXT-akkustandardi. Kun 18 voltin akkuun liittää 12 V - 5 V -muutimen, mikä maksaa 24,90 € - 29,90 € on tavallaan matkapuheimen varavirta päällystakin taskuun mahtuvilla porakoneakuilla. Porakoneakut ovat ammattityökalustandardi, jolloin ei tarvitse arvata laatua niin kuin pienistä 1 € / Ah - 3 € / Ah maksavista 5 voltin akuista. Jos matkapuhelimen lisäakkustandardina on porakoneakku, samalla akulla voi alkaa työstää vaikka tilapäis-QTH:a entisistä kuormalavalaudoista. Ehkei pitäisi ajatella, että on kotona tai että on kesäsäässä mukava DMR-käsiradiopuhelin. Ehkä pitäisi ajatella, että on pakkasta, ei ole verkkosähköä, on pimeää, käsiä palelee ja harmittaa lievää enemmän. Vesi, kosteus ja kylmyys tuottavat radio- ja pelatustoimintaan uusia ulottuvuuksia - melkoisesti.
Oikeastaan autossa voisi olla vaikka ensiapulaukussa PMR446-pari ja Fiskarsin taitettavat avaimenperäsakset. Motorolan T82 on nykyään kohtalaien kallis. Ehkä siksi J. Kärkkäisenkin hyllyssä, ainakin Lahdessa ovat kaapelilla telakatta ladattavista T62:t loppuunmyydyt. T42:ssakin ovat nykyiset 16 PMR446-kanavaa, mutta niitä ei voi ladaa kaapelilla eli pitkäaikaisessa käytössä pitäisi koko ajan vaihtaa kulutettuja AAA-akkuja ladattuisin AAA-akkuihin. Saattaa takakansi kulua, jos näin toimittaisiin 14 kertaa viikossa tai useammin kuukausien ajan. PMR446 voi kantaa 0,5 W:n tehollaan 800 metriä, mutta järvellä miltei 4 km. Se ei ole niin kallis, etteikö ehkä kannattaisi ottaa sitäkin mukaan varoiksi, mikäli tarvitsee 5 W:n RHA68:n mini-DX:ään kilometrien päähän. Taajuusjakotaulukossa RHA68 on siviilipukuinen pataljoonaradio, eräänlainen LV-217:n, LV-217M:n tai LV241:n pikkusisko. 26 kanavan molemmin puolin on puheradion, pataljoona- ja vahvistimellisen prikaatiradion sotiaskäyttötaajuuksia, Skannatkaa itse. Näin ollen oikeastaan RHA68:n käyttöperiaatteita voisi miettiä jalkaväkiprikaati-80:n M80-viestijärjestelmän LV217:n ja 25 W:n koneella LV317:n käyttöperiaatteista. Doktriini on laadittu 46 vuotta sitten. 1980-luvulla Temi vaihtui Nokian sanomalaitteeseen mitä voisivat kuvata kyläradiossa Android - matkapuhelimenten tuottamat APRS-purskeet.
Melko keskeinen on DMR-verkko, koska 2,7 kbps:n puhe, on ylellisyyttä tieton muurahaispolustolla, jopa miltei laajaa kaistaa. Kohdistetut tekstiviestit säästävät - paljon. Ne säästäisivät suorayhteyksinäkin, jos joku ensin raportoisi APRS:lle, mihin suuntaan suunnataan jagiantenni.
Varaverkkoja suunnitellaan paljon järjestettävän toisen ja kolmannen sektorin tapaan: jossain on suunnittleija, vääpeli ja viestierikoismääräys kunnan kokoiselle, prikaatin laajuiselle, alueelle. Kun hyvinvointialueet ja hätäkeskuslaitos eivät suunnittele väestön liittämistä verkkoon, on kriisitilanne alkuräjähdys, missä pysyvää ja asiallista asemaa etsitään skannaamalla. Vapaaradioakanavat tukkiutuvat hädästä, ellei siellä ole noin 10%:ia tarkkailijaa mukana järjestämässä.
Kansakoulussa oli lapsityövoimaa; järjestäjä avasi painovoimaisen ilmastoinnin ikkunat 15 minuutin välitunneiksi ja ilmiantoi luokanopettajalle poissa olijat luokan päiväkirjaa varten. Vapaaradismissakin pitäisi olla järjestäjiä, joilla on käsitys liikennöinnistä ja runkoyhteyksistä, vaikkapa perus- ja yleisluokan radioamatööreistä.
TIlapäisverkon alkutila on kaaosverkko. Kaaos järjestäytyy tilapäisverkoksi silloin kun siellä on muutama järjestäjä. Radio kuuluu kaikille ja kaikki tajuusalueet käyttöön. Vanhalle LA-harrastajalel 25 W:n RHA68 on vain back-up touko-kesäkuissa, kun italialaiset ja saksalaiet runsasteholähettäjät sotkevat vähintään 15 Suomessa käytettävästä 40 CB-kanavasta..
Suomessa voisi olla Saksan ja Britannian tapaan 80 CB-kanavaa 40:n asemesta. Lisäkanavat saisi henkilönhakulaitteilta Britannianb 40 kansallisesta lisäkanavasta. Siellä voisi olla luvan kanssa myös 100 W:n CB
Radioamatöörejä saadaan lisää tekemällä ulkolähetystyötä vapaaradistien keskuudessa. Sitä ennen pitäsi saada peruskoululaisia vapaaradisteiksi eli aloittaa vapaaradiorippikoulusta. Kolmannen luokan radioamatööritutkinto, K+T0, jotta ihmiset, vapepalaiset, SPR:läiset, metsästäjät, sosionomit jne. pääsisivät edes toistimille https://automatic.sral.fi olisi kuin Uusi testamentti tai ainakin katekismus radioaatteessa tai jopa radiouskossa Nuoren Voiman LIiton hengessäkin.
Samalla tavalla kuin puolustusvoimat ennen kävivät maatalousnäyttelyissä, mitä Suomessa oli monet ja esittelivät toimintaansa perheille, voisivat Viestikiltojen liiton jäsenet pitää radiopäivät vaikkapa 9.5.2026 "päivä paloasemalla" - yhteydessä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Päivä_paloasemalla / https://paivapaloasemalla.fi Aivan kaikilla ei ole sodanajan sijoitusta, ja melko moni voisi keskittyä poikkeusoloviestintään selustassa hyvinvointialueilla.
Vantaan Radioamatöörit Vantaan Peijaksesta esittelevät peruskalustoa!
Käsiradiopuhelimeksi suositelalan Baofeng UV-5R:ää, mikä on melko suosittu, halpa ja paljon keskusteltu, erityisesti Yhdysvalloissa. Sitten on Yaesu FT-65. Ehkä käsiradiopuhelimissa, vaikka ne eivät yleensä ole 5 W:ia tehokkaampia, joskus vajaat nimellistehot käytännössä, mikäli ne eivät tuottaisi kovin paljoa toisia ja kolmansia harmonisia. Ehkä myöhemmin voi tulla ajatus, että liitetään radioon paremman antennin, ehkä auton magneettikattopiiska-antennin, lisäksi myös vahvistin, joilloin käsiradiopuhelimen lähetysteho on tai lähenee "autokonetta", mitä ei voi oikein luonnossa kantaa taskussa mukana, jos 5 W / QRP - riittää ja radiota käytetään alkuperäisenä käsiradiopuhelimena. Vastaanotto-ominaisuuksiensa vuoksi Baofeng UV-5R:n rinnalle ovat tulleet Quanshengit halvimmasta päästä radioita. Toisaalta voisi miettiä 20 euron - 30 euron hintaluokassa, olisiko Baofeng UV-5R:ää parempi vaihtoehto Baofeng UV-82 ja sen eri versiot? Kuori on suurempi ja ehkä mahtuu pakkasellakin paremmin käreen käytettäväksi, tangentti, Push-To-Talk, PTT on kaksitoiminen näin tavallaan ei toiselle taajuudelle pääsemiseksi tarvitse ottaa käsitettä pois kädestä ja pienestä napista vaihtaa A-kanavalta B-kanavalle (taajuudelle) tai päinvastoin.
Peruslähettimeksi suositellaan Icom IC-7300:aa. Siinähän on hyvää mm. 50 W:lla 4 metrin aaltoalue. 70,200 MHz FMN on RHA68:n kanava 13 (9). Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, 300 000 metsästäjää, joista 150 000 on hirvestäjiäkin. Puolijoukkueen kokoiset jahtiporukat käyttävät usein RHA68-metsästysradioita 5 W:n käsiradioina. Kyläradiot ovat usein 25 W:n RHA68-radioita. 26 kanavan RHA68:ssa on niin 5 W:n kuin 25 W:nkin kanavia. Vanhimmasta päästä tukiasemaradioita 4 metrin alueen radio on Yaesu FT-847 ja uusia noin 1500 euroa maksava Icom IC-7300 Mark 2 - radioita halvempi noin 1100 euron Yaesu FT-710, mitä ei mainosteta myös 4 metrin aaltoalueen radioksi, mutta jonka saa 4 metrin aaltoalueella nappuloista. Jos Digitan televisiomastot tulevat toimintakyvyttömiksi, melko monissa tapauksissa menetetään myös voimakkaimmat Radio Suomen je Yle-X:n lähetteet. Ei ole julkaistu, mihin valtio yrittää järjestää Radio Suomen korvaavat lähetykset. Yle-X:n on tai on ollut yleisradio-2, millä voidaan lähettää ilmavalvontaselosteet lentokoneista, mitkä eivät ole omia ja mitkä lentävät enintään 3 000 metrin korkeudessa. Ilmavalvontaselosteita voi opetella kuuntelemaan sotaharjoitusradioissa, Niiden pitäisi periaatteessa toimia vaikka joukko-osaston omilla yleisradiolähettimillä, mutta sotaharjoituksissa rauhanaikana lähetteet tulevat usein Digitan lähettimiltä saavuttaen joukko-osaston omaa lähetintä suuremman yleisön tehonsa ja sijaintinsa vuoksi.
Melko moni amatöriradi ei ole 4 metrin aaltoalueen lähetin, koska yleensä aallonpituusalueet ovat 160m/MF, 80m, 60m, 40m, 30m, 20m, 17m, 15m, 12m ja 10m/HF sekä 6m/VHF niin sanotuissa "HF.radioissa". Voisi miettiä, että ellei halua hankkia käytettyä HF-radiota 400 eurolla, minkä koko kunnosta ei ole aina varmuutta varsinkaan silloin, kun sitä myy radiota käyttämätön perikunta, voisiko ajatella, että aloitusradio olisikin pelkkä mcHF-tyyppinen QRP-radio noin 300 eurolla, mihin hankkisi 300 W:n SSB-HF -vahvistimen, BJ300+:n noin runsaalla 400 eurolla? Näissä ei ole 4 metrin aaltolauetta eli ne eivät pääse 70,200 MHz FMN eikä niitä kuule 5 W:n kanavalla RHA68#13(9).
Näin ollen ajauduttaisiin kuitenkin siihen, että pitäisi olla 25 W:n RHA68 erikseen tai sitten pitäisi olla 10m/6m/4m/2m -radio. Tuota ensimmäisen 1000 euron käyttämistä radioamatööriharrasteeseen perusluokan kurssista, K- ja T1-tutkintoon, tavallista parempiin antenneihin vaikka magneettikattopiisoin kannattaisi ehkä miettiä konseptina. Yleensä mallina on se, että on Icom IC-7300, vähintään rintamamiestalo ja tonttia riittävästi 3699 kHz LSB:lle.
Tämä ei nyt kuitenkaan ole nuorelle kerrostaloasujalle ja peruskoululaiselle useinkaan mahdollista. Ehkä pitäisi ajatella niin, että jopa 3699 kHz LSB:lle joudutaan tulemaan magnettijalka-antennilla, mikä on vain 80 metrille ja siis pystyantenni. On eroa sillä, onko aalloilla Icom IC-7300 Mk 2:lla vaaka-antennilla Dxerinä vai yrittääkö päästä mukaan parvekkeelta, öljytynnyrin päältä tai auton katolta pystyantennilla 5 W:lla vaikkapa mcHF-tyyppisellä radioilla. Ne kalleimmat ovast KX3 ja Icom IC-705 sekä sitten Yaesun uusi kallis ratkaisu.
12 V:n virtalähteistä halvin on ehkä auton käynnistysakku, joka ei anna enää 300 A:akaan talvikäynnistykseen, vaikka nimellisvirta on ollut 450 A uutena. Sen kun laittaa noin 20 euron akkulaturin päähän, niin voi saada jotain stationaari-mobiilivirtaa. Toiseksi tulee mieleen noin 5 euron - 10 euron hintaiset tietokoneiden vitalähteet, mihin saa kiinalaisesta postimyynnistä sovittimia, missä on 3 V, 5 V ja 12 V valmiina siten, ettei tarvitse ryhtyä sivuleikkureilla katkomaan tietokoneen virtalähteen johtoja. No sitten 100 eurollla - 200 eurolla saa laboratoriovirtalähteen tyyppisiä, missä voi olla enemmän kuin 20 A, 252 W, jotta 50%:n hyötysuhteellakin taivaalle lähtisi 120 W:n perusluokan oikeuksin tukaisemaradion 100 W perusluokassa. Saattaisi olla edullista, jos perusluokkalainen tulevaisuudessa saisi lähettää 300 W:lla, koska tämä sopisi hyvin tai nykyistä paremmin Venäjän federaation toisen luokan 1000 W:n oikeuksiin. Siellä yleisluokassa on sähkötysvaatimus ja teho niin ikään 1000 W. On paljon helpompi järjestää Etelä-Suomen aluehallintoviraston alue - Lappi - yhteys perusluokassa Venäjän federaation puolelta Leningradin alueelta Murmanskin alueelle tuonpuoleisesta kuin Suomen puolelta HF:llä. Jos perusluokassa olisivat tehot 300 W Suomessa, niin silloin 5 W:n aloitus-QRP-radioon voisi kytkeä helposti 300 W:ia SSB:ä varten BJ300+ - HF-vahvistimen 100 eurolla, toki myös italialaisen 500 euron Zetaginkin. Jos perusluokassa olisi 300 W ei perjantai-illan aktiviteettikään tavallaan katkeaisi Vaasan - Joensuun leveydeltä Etelä-Suomesta pohjoiseen. Ehkä radioamatöörit voisivat yhdessä tehdä enemmän Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapun hyväksi.
Tietokoneista tulee mieleen FT8, APRS ja dataliikenne yleensä. Halvimpia ja vähävirtaisimpia tietokoneita ovat korttitietokoneet, kuten Raspberry Pi ennen ja sen kaltaiset edelleen nykyään. Tämä käytännössä johtaa Linux-käyttöjärjestelmän käyttöön Windows-10:n ja Windows-11:n asemesta. Myös Androidilla, matkapuhelimella, tabletilla ja Chromebookilla voi tehdä jotain. Yksi melko keskeinen asia VHF:llä ja UHF:llä on sijainti suunta-antennien, kuten jagiantennien, käyttämisen vuoksi, Helpointa on antaa paikka APRS:llä, mutta osa radioista, missä APRS on arvonlisäpalveluna, ovat kalliimpia kuin ne, missä APRS:ää ei ole. Näin ollen herää kysymys, kannattaako APRS-paikka antaa https://www.aprs.fi hin vääräoppisesti matkapuhelimella, DNA:n, Elisan ja Talian tai Ålands Mobiltelefonin ja Suomen Yhteisverkkojen, DNA - Telian Itä- ja Pohjois-Suomen verkossa vai voisiko harvoja pysähtymispaikkoja raportoida kaikille siten, että tuottaisi matkapuhelimen ohjelmalla purskeen ja saisi sen lähtemään kauas vaikkapa 55 W:n - 80 W:n kahden metrin aaltoalueen autokoneella, vaikkapa Yaesu FT-2980:llä, mikä ei ole kovin kallis. Toisaalta SSB puuttuu siitäkin nykytapaan.
Jos ajatellaan matkapuhelimia, niin ehkä olisi hyvää, jos älypuhelimensa lisäksi pitäisi mukana myös peruspuhelinta kehityneempää ominaisuuspuhelinta, missä kuitenkin vielä on näppäimetkin eikä välttämättä kosketusnäyttöä. Feature phonessa pitäisi olla LTE, koska 3G UMTS:sta HSPA:han on jo kadonnut ja 2G+:kin saattaa vielä kadota. 5G on niin laajakaistainen ja lyhytaaltoinen, ettei sitä riitä joka niemeen, saareen ja notkelmaan. Se on lisäksi kallis, noin 30 euroa kuukaudessa, 360 euroa vuodessa. Ominaisuuspuhelin, jossa on näppäimistö, mutta jonka LTE-mobiiliverkon voi jakaa hotspottina sylitietokoneella, tabletille ja älypuhelimelle, voi olla hyvä vara oman älypuhelimen näytön rikkoontumisen tai kylmettymisen varalle. Matkapuhelinten yleislataukseen voisi olla Makitan LXT-akkustandardi. Kun 18 voltin akkuun liittää 12 V - 5 V -muutimen, mikä maksaa 24,90 € - 29,90 € on tavallaan matkapuheimen varavirta päällystakin taskuun mahtuvilla porakoneakuilla. Porakoneakut ovat ammattityökalustandardi, jolloin ei tarvitse arvata laatua niin kuin pienistä 1 € / Ah - 3 € / Ah maksavista 5 voltin akuista. Jos matkapuhelimen lisäakkustandardina on porakoneakku, samalla akulla voi alkaa työstää vaikka tilapäis-QTH:a entisistä kuormalavalaudoista. Ehkei pitäisi ajatella, että on kotona tai että on kesäsäässä mukava DMR-käsiradiopuhelin. Ehkä pitäisi ajatella, että on pakkasta, ei ole verkkosähköä, on pimeää, käsiä palelee ja harmittaa lievää enemmän. Vesi, kosteus ja kylmyys tuottavat radio- ja pelatustoimintaan uusia ulottuvuuksia - melkoisesti.
Oikeastaan autossa voisi olla vaikka ensiapulaukussa PMR446-pari ja Fiskarsin taitettavat avaimenperäsakset. Motorolan T82 on nykyään kohtalaien kallis. Ehkä siksi J. Kärkkäisenkin hyllyssä, ainakin Lahdessa ovat kaapelilla telakatta ladattavista T62:t loppuunmyydyt. T42:ssakin ovat nykyiset 16 PMR446-kanavaa, mutta niitä ei voi ladaa kaapelilla eli pitkäaikaisessa käytössä pitäisi koko ajan vaihtaa kulutettuja AAA-akkuja ladattuisin AAA-akkuihin. Saattaa takakansi kulua, jos näin toimittaisiin 14 kertaa viikossa tai useammin kuukausien ajan. PMR446 voi kantaa 0,5 W:n tehollaan 800 metriä, mutta järvellä miltei 4 km. Se ei ole niin kallis, etteikö ehkä kannattaisi ottaa sitäkin mukaan varoiksi, mikäli tarvitsee 5 W:n RHA68:n mini-DX:ään kilometrien päähän. Taajuusjakotaulukossa RHA68 on siviilipukuinen pataljoonaradio, eräänlainen LV-217:n, LV-217M:n tai LV241:n pikkusisko. 26 kanavan molemmin puolin on puheradion, pataljoona- ja vahvistimellisen prikaatiradion sotiaskäyttötaajuuksia, Skannatkaa itse. Näin ollen oikeastaan RHA68:n käyttöperiaatteita voisi miettiä jalkaväkiprikaati-80:n M80-viestijärjestelmän LV217:n ja 25 W:n koneella LV317:n käyttöperiaatteista. Doktriini on laadittu 46 vuotta sitten. 1980-luvulla Temi vaihtui Nokian sanomalaitteeseen mitä voisivat kuvata kyläradiossa Android - matkapuhelimenten tuottamat APRS-purskeet.
Melko keskeinen on DMR-verkko, koska 2,7 kbps:n puhe, on ylellisyyttä tieton muurahaispolustolla, jopa miltei laajaa kaistaa. Kohdistetut tekstiviestit säästävät - paljon. Ne säästäisivät suorayhteyksinäkin, jos joku ensin raportoisi APRS:lle, mihin suuntaan suunnataan jagiantenni.
Varaverkkoja suunnitellaan paljon järjestettävän toisen ja kolmannen sektorin tapaan: jossain on suunnittleija, vääpeli ja viestierikoismääräys kunnan kokoiselle, prikaatin laajuiselle, alueelle. Kun hyvinvointialueet ja hätäkeskuslaitos eivät suunnittele väestön liittämistä verkkoon, on kriisitilanne alkuräjähdys, missä pysyvää ja asiallista asemaa etsitään skannaamalla. Vapaaradioakanavat tukkiutuvat hädästä, ellei siellä ole noin 10%:ia tarkkailijaa mukana järjestämässä.
Kansakoulussa oli lapsityövoimaa; järjestäjä avasi painovoimaisen ilmastoinnin ikkunat 15 minuutin välitunneiksi ja ilmiantoi luokanopettajalle poissa olijat luokan päiväkirjaa varten. Vapaaradismissakin pitäisi olla järjestäjiä, joilla on käsitys liikennöinnistä ja runkoyhteyksistä, vaikkapa perus- ja yleisluokan radioamatööreistä.
TIlapäisverkon alkutila on kaaosverkko. Kaaos järjestäytyy tilapäisverkoksi silloin kun siellä on muutama järjestäjä. Radio kuuluu kaikille ja kaikki tajuusalueet käyttöön. Vanhalle LA-harrastajalel 25 W:n RHA68 on vain back-up touko-kesäkuissa, kun italialaiset ja saksalaiet runsasteholähettäjät sotkevat vähintään 15 Suomessa käytettävästä 40 CB-kanavasta..
Suomessa voisi olla Saksan ja Britannian tapaan 80 CB-kanavaa 40:n asemesta. Lisäkanavat saisi henkilönhakulaitteilta Britannianb 40 kansallisesta lisäkanavasta. Siellä voisi olla luvan kanssa myös 100 W:n CB
Radioamatöörejä saadaan lisää tekemällä ulkolähetystyötä vapaaradistien keskuudessa. Sitä ennen pitäsi saada peruskoululaisia vapaaradisteiksi eli aloittaa vapaaradiorippikoulusta. Kolmannen luokan radioamatööritutkinto, K+T0, jotta ihmiset, vapepalaiset, SPR:läiset, metsästäjät, sosionomit jne. pääsisivät edes toistimille https://automatic.sral.fi olisi kuin Uusi testamentti tai ainakin katekismus radioaatteessa tai jopa radiouskossa Nuoren Voiman LIiton hengessäkin.
Samalla tavalla kuin puolustusvoimat ennen kävivät maatalousnäyttelyissä, mitä Suomessa oli monet ja esittelivät toimintaansa perheille, voisivat Viestikiltojen liiton jäsenet pitää radiopäivät vaikkapa 9.5.2026 "päivä paloasemalla" - yhteydessä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Päivä_paloasemalla / https://paivapaloasemalla.fi Aivan kaikilla ei ole sodanajan sijoitusta, ja melko moni voisi keskittyä poikkeusoloviestintään selustassa hyvinvointialueilla.