Aika ennen Anna Bellaa
Gelososta digipeateriin – OH7AB 20 vuotta 1971 -1991 (Tapio Hokkanen Oh7NGM)
OH7AB nelikymppinen (Alpo Rummukainen OH7VL)
Puheenjohtajuudet ja jäsenmäärän kehitys
Vuoden Hamssi -tunnustukset

 

Aika ennen Anna Bellaa

Vuoden 1948 kutsuluettelon mukaan Pohjois-Karjalassa oli vain kaksi kutsumerkin omaavaa radioamatööriä, Joensuussa ja Pankakoskella.
(Lähde: Luettelo Suomen Radioamatööriliiton kutsumerkin omaavista jäsenistä 1.1.1948, Helsinki 1948, Paperiseppä Oy)

 

Gelososta digipeateriin – OH7AB 20 vuotta 1971 -1991

Koonnut Tapio Hokkanen OH7NGM  (Julkaistu Hamsterix 3/1991)

Ensikosketukseni radiokerhoon?  Linnunlahden vanhainkodin kellarissa joukko karvaisia ukkoja joukossaan ujo koulupoika. Nurkassa kerhoasema, joka sai sähkönsä seinästä kahden yhteenteipatun banaanipistokkeen kautta. – Näiden täytyy olla radioamatöörejä, ajattelin.

OH7AB oli silloin viisivuotias. Kerhohuoneisto oli huomaamattomalla paikalla vanhainkodin alakerrassa, ja ainoa ulospäin näkyvä merkki – mutta radioharrastajille hyvinkin selvä – oli ylös puihin ripustettu dipoli. Sisällä vallitsi amatöörihenki, ham spirit. Mutta mitä tapahtui tuota ennen, mitä on tapahtunut sen jälkeen?

1971: Perustava kokous

Ham spirit on mielessään myös niillä kolmella herralla, jotka päättivät 31. maaliskuuta 1971 perustaa Pohjois-Karjalaan oman radiokerhon:

”… radioharrasteen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi Pohjois-Karjalaan on tarpeen perustaa oma yhdistys…”

Nuo miehet ovat Tauno Silmunen, OH7RB; Simo Seppo ja Boris Levasti. Joensuun Urheilutalossa pidetty perustava kokous valitsee yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Boris Levastin.  Jo ensimmäisenä toimintavuonna opetetaan Vapaaopiston kokelaskurssilla tekniikkaa ja sähkötystä. Jaakko Sahlman lahjoittaa kerholle 50 W cw-lähettimen ja 14 AVQ -antennin; Simo Seppo puuhailee Geloson hankkimista. Läänin amatööreille lähetetään kirje, jossa tarjotaan kerhon jäsenyyttä.

1972: Toiminta vakiintuu

Kerho pääsee yhdistysrekisteriin, ja sen nimeksi tulee Pohjois-Karjalan Radiokerho ry. Vuosikokous valitsee uudeksi puheenjohtajaksi Seppo Puhakan OH7TD. Kerhon kiertolaiselämä päättyy: 4.4. päästään kokoontumaan ensi kertaa omissa tiloissa Linnunlahden vanhainkodin kerhohuoneessa. Toiminta vakiintuu, ja kaupungilta anotaan avustusta aseman rakentamiseen. Saatu 200 markkaa ei riitä.

Tavoitteeksi asetetaan SRAL:n jäsenyys ja oma asemakutsu. Talkoilla kerholle pystytetään 80 metrin dipoli sekä 14 AVQ. Lainaradioina kokelas-TX ja Trio-RX. Kokelastutkintoon 16.4. lähteneistä 13 yrittäjästä 11 palaa hyväksyttyinä.

Kerho saa luvan ja asematunnuksen OH7AB:

”… väliaikaisen radiokaluston sallimissa rajoissa on kutsulla suoritettu radioliikennettä Euroopan ulkopuolisia asemia myöten” (OH7TD).

Joulukuussa käännytään jälleen lakki kourassa kaupungin puoleen; tulos 300 markkaa. Radiohanke raukeaa vieläkin; tarjolla ei ole edullisia käytettyjä laitteita.

1973: Oma QSL

Painetaan kerholle omia QSL-kortteja. Omaisuutta kartutetaan muun muassa hankkimalla yleismittari, työkaluja, ääninauhaa – ostetaanpa lähetin ja kiteitäkin! Joensuun Vapaaopiston oppilastöiden näyttelyyn viedään toimiva kokelasasema.

1974: Kerho vaurastuu

Puheenjohtajana jatkaa Seppo OH7TD. Jäsenmäärä kasvaa 37:sta 45:ään. Joensuussa järjestetään oma kokelasluokan tutkinto, jonka läpäisee yhdeksän yrittäjää.

Heinäkuun alkupäivinä OH7AB siirtyy luontoon. Hyttysten ja paikallisten amatöörien lisäksi Mertalammella nähdään PA0BRM ja DL7IA. Poissaolollaan loistavat vain radiokelit. Kerhoasemalla myrsky runtelee dipolia, mutta

”OH7UE:n käsittelyn jälkeen on antenni pysynyt sille kuuluvalla paikalla”

Laitteina nyt RP65B-vastaanotin sekä Geloso-lähetin, lisäksi workitaan OH7UE:n rakentamalla kokelaslähettimellä.

1975: Uusi aluevaltaus – 2 metriä

Boris Levasti murtuu äkillisen sairauskohtauksen jälkeen. Kokelastutkinnon läpäisee yksi urhea, Voitto OH7VW. Alkuvuodesta vallataan uusi alue: useat jäsenistä saavat käyttöönsä kahden metrin laitteet. äänessä on kymmenkunta VHF-asemaa.

Oma kesäleiri järjestetään Koivuniemessä; syksyllä kokoonnutaan Mertalammelle. Tauno OH7RB esittelee kiinnostuneille lennonjohtoa ja lentoaseman toimintaa. Syysretkellä loppumatka Kolin yleisradioasemalle – pari kilometriä Verkkovaaran laelle – koudutaan kahlaamaan umpihangessa. Jaskan OH7-123 linja-autolla käydään tutustumassa lahden radiomuseoon.  Matkalla ajetaan kahta metriä OH7AB/M.

Jamboree-On-The-Air -tapahtuman yhteydessä 25 partiolaista saa tutustua ra-toimintaan. Tekniikan kurssilla kootaan kokelaslähetintä OH7UE:n ja OH7UG:n opastuksella.

1976: Tarvikevälitys käyntiin

Vuosikokous valitsee kerhon uudeksi puheenjohtajaksi Manun OH7UE.  Jäsenmäärä kohoaa 53:een. Toukokuussa radiokerho esittäytyy Nuorkauppakamarin harrastenäyttelyssä. Mukana on 20 metrin asema SB-101, 80 metrillä TS-515 ja kokelas-rx sekä JR-310, kahdella metrillä IC-22.

Syksyllä alkaa Voiton OH7VW opastuksella digitaalitekniikan kurssi. Partiolippukunta Joensuun Eräsissit järjestää lokakuussa Pärnävaaran maastossa viestityskurssin. Radiokerhosta ovat teknisenä apuna Tauno OH7RB, Juha-Pekka OH7VG, Teuvo OH7RH, Mikko OH7VE ja Pekka OH7-202.

Tauno luo suhteet Radio-Mikroon, josta aletaan hankkia radiotarvikkeita kerhon yhteistilauksin. Rakentelu on vielä kunniassaan! Geloson lähetin päätetään myydä.

1977: Kerhon uusi QTH

Vuosi alkaa räväkästi. Karjalan Heilin yleisöpalstalla amatöörejä parjataan asiattomasti. Olli OH7SL laatii kirjoitukseen vastineen. Lisäksi lehden toimittaja laatii jutun ra-toiminnasta. Tilanne rauhoittuu, mutta panettelun päätteeksi taloyhtiö määrää Teuvon OH7RH kaatamaan mastonsa.

Kesäkuun puolivälissä siirrytään uusiin nimikkotiloihin Puronsuunkatu 10:een ”liikoja suruja tuntematta”. Ylellisyyttä uudessa QTH:ssa ovat keittokomero ja WC.

OH7VW, OH7VE ja OH7SL yleisluokkaan. OH7RF ajaa K.S. Sainion muistokilpailussa OH7AB:n ykköseksi. Heinäkuun alussa lainataan kettuja Kuopion Seitosilta ja lähdetään Mertalammelle kokeilemaan kettujahtia. OH7VE ja OH7VG osallistuvat partiolaisten Finnhaikki-vaellukseen Ilomantsissa. Repussa heillä on kolme kahden metrin mobileasemaa.

RP-65 päätetään myydä, mikäli tilalle hankitaan HF-tranceiver.

1978: Uudet radiot

Puheenjohtajaksi Tauno OH7RB. Omassa tutkinnossa Joensuun Keskusammattikoululla pääsevät kokelasluokkaan OH7XM, OH7XA, OH7XB, OH7XF ja OH7XH. Kerhon rigeiksi hankitaan heathkitin erilliset. Manu OH7UE rakentaa asemalle uuden kokelaslähettimen. Puronsuunkatu 10:n asukkaat kutsutaan tutustumaan alakerran kerhoon.

Kerhon toimintaa esitellään SPR:n valmiusyksikölle. Pelastuspalvelu nousee vahvasti esiin kerhon toiminnassa: Voitto OH7VW valitaan pelastuspalvelun läänin manageriksi; Tauno OH7RB esittelee ra-laitteita Höytiäisen hiihtomajalla pidetyssä etsintäharjoituksessa; operaatio Lumihiutaleessa nähdään jälleen amatöörejä.

1979: Kilpailuasema Outokumpuun

Puheenjohtajaksi Lauri Savinainen. Kevään kokelastutkinnon läpäisee viisi yrittäjää, syksyllä onnistuu kuusi. Outokummun kaivostorniin rakennetulta kilpailuasemalta osallistutaan mm. SAC:hen ja saavutetaan 1360 yhteyttä. Koivuniemen kesäleirillä OH7UG puhuu mikroprosessoreista; syysleirillä harjoitellaan radioamatöörisuunnistusta ja kilpaillaankin vähän. Kaupungissa OH7AB varustautuu hankkimalla kahvinkeittimen. Vuoden lopussa jäseniä 65.

1980: Kerhoon murtaudutaan

Kerho hankkii myytäväksi 30 sähkötysavainta. Ne loppuvat kesken. Kokelaskurssi järjestetään Vapaaopiston tiloissa.  Marraskuussa kerhoon tunkeutuu murtohenkilö. Selvittelyissä todetaan kadonneen kaksi korillista tyhjiä pulloja sekä kassasta 100 markkaa rahaa. Kerhon kahvipannu katoaa eikä loppuvuodesta saada enää kahveja.

1981: Repeater-innostus alkaa

Pohjois-Karjalan Radiokerho täyttää 10 vuotta. Epävirallista juhlaa vietetään 28.3. ravintola Kareliassa kymmenen hamssin voimin. Seuraavana päivänä kahvitellaan kerhoasemalla. OH4NS luovuttaa kerholle SRAL:n viirin.

Puheenjohtajana Manu OH7UE. Koivuniemen kesäleirillä jälleen ulkomainen vieras, Keith Tiekner Oregonista.

Loppuvuodesta syttyy into rakentaa oma toistinasema. Pekka OH7KI lahjoittaa lähettimen. Toistimen asemapaikkahakemus hylätään, ja repeaterin rahoittamiseksi pannaan hattu kiertämään.

1982: Repeater QRV

Kaupungilta anotaan vielä repeater-avustusta 1000 markkaa, saadaan vain 800. Vapaaehtoiset lahjoitukset helpottavat kustannuksia. Toukokuun 11. päivänä toistin saadaan asennetuksi Joensuun vesitorniin. Puuhamiehenä kunnostautuu Seppo OH7AXA.

Kesäleiri pidetään Petrilahdessa ja pikkujoululaulut kajautetaan Lehmon Moottorihotellissa.

1983: SRAL:n kokouksen edellä

Päätetään perustaa rahasto VHF-laitteiden hankkimiseksi. Loppuvuodesta ryhdytään puuhaamaan radioamatööriliiton vuosikokousta. Vuosikokousta suunnittelevaan järjestelytoimikuntaan määrätään Seppo OH7AXA ja Voitto OH7VW.

OH7AB:n kutsun käyttämisestä kilpailuissa keskustellaan kiivaaseen sävyyn. Asiasta käydään kirjeenvaihtoa ja annetaan selvitys mm. Posti- ja Telehallitukselle sekä SRAL:lle.

1984: SRAL Joensuussa 25.2. 1984

SRAL:n vuosikokous kerhon ponnistuksin Joensuussa 25. helmikuuta. Kokoukseen saapuu 151 vierasta.

Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiöltä saadaan 3500 markan apuraha VHF-laitteiden ja virtalähteen hankintaan. Ostetaan IC-751 kahdelle metrille ja IC-471 UHF:lle.

Kesällä OH7AB esittäytyy Karjalan Messuilla. Tilaisuudessa workitaan SSB:tä ja SSTV:llä saadaan kuso Australiaan. Esillä on myös 70 cm satelliittiasema.

Joensuussa järjestetään valtakunnallinen pelastuspalvelutapahtuma. OH7AB:n jäseniä osallistuu tapahtumaan lukuisin 80 ja 2 metrin asemin.

Pimeässä ja sateessa pidetään elokuiset antennitalkoot. Pystytetään masto ja satelliittiantennit kääntö- ja tilttimoottoreineen. Ensimmäinen satelliittiyhteys Oscar-10 kautta saadaan Saksaan.

1985: Kilpailuryhmä Paloon

Kontestiryhmä harkitsee irrottautumista omaksi, rekisteröimättömäksi ryhmäkseen. Esillä on mm. nimi AHDXCC (Alkohol Hill’s DX Contest Club) Palon Viinamäessä sijaitsevan QTH:n mukaan. Kilpailuryhmä ilmoittaa aloittaneensa toiminnan itsenäisenä 1.9.1985.

Kerho päättää lykätä tietokoneen hankintaa, vaikka osto kiinnostaa kovasti. Lisäksi huomataan, ettei HF-beamin hankintaan kerhoasemalle ole toistaiseksi varaa.

1986: Pelastuspalvelu taas esillä

Jäsenmäärä kohoaa 70:ään – uusia jäseniä saadaan Joensuun ulkopuolelta. Teemailtoja herätellään vuosien tauon jälkeen henkiin. Kerhon vanhat BC-radiot lahjoitetaan Itä-Suomen radiomuseoon.

Pelastuspalvelua virallistetaan koulutuspäivillä. Näistä ensimmäinen pidetään Poliisi- ja Oikeustalossa. Samalla Reino OH7OL esittelee poliisin viestitoimintaa. Toisessa tilaisuudessa tutustutaan palolaitokseen ja aluehälytyskeskukseen. Lopuksi kurssilaiset saavat todistukset.

Omaa kesäleiriä ei järjestetä, mutta sen sijaan vieraillaan ystävyyskaupunki Hofin amatöörien luona ja käydään Ham Radio -messuilla DL-maassa.

Anotaan ja saadaan lupa 160 m työskentelemiseen.

1987: Suururakka Ham Karelia 87

SRAL:n kesäleiri järjestetään Joensuussa 22. – 26.7. Alkuvuosi kuluu kuumeisiin valmisteluihin, loppuvuoden valtaa uupumus. Leiri työllistää lähes kaikki vapaaehtoiset jäsenet. Kovimmilla on kuitenkin leiritoimikunta ja ennen kaikkea kerhon puheenjohtaja Seppo OH7NFE (ex -7AXA). PTH myöntää leirin käyttöön kutsun OH7C.  Leiritavoite, 1000 kävijää, ylitetään reippaasti (1163 kirjattua käyntiä).

Leiri onnistuu yli odotusten. Kiittäviä kommentteja kuullaan bandeilla. Leirin ansiosta kerhon talous kohentuu, ja lopulta päästään suunnittelemaan kerhoaseman saattamista hyvään toimintakuntoon.

1988: Varustelun aikaa

Puheenjohtajaksi valitaan Vesa OH7XI.  Kerholle tilataan ja pystytetään Token OH6RM valmistama ristikkomasto. Mastoon kootaan talkoilla KT-34A -beami. Kerho varustautuu pakettiliikenteeseen; vastuuhenkilöksi ja sys.op:ksi valitaan Tarmo OH7YF. Osa jäsenistä lähtee Norjan Geiloon International DX Weekend -tapahtumaan.

Julkisuutta haetaan monin tavoin. Helmikuussa Tapsa OH7NGM ja Kimmo OH7NDX asentavat toimivan HF-aseman lättähattujunaan ja köröttelevät Joensuusta Vuokattiin ja takaisin. Kesällä pidetyt Karjalan messut ovat tämän vuoden urakka. Näyttelyjärjestelyistä vastaavat Kimmo ja Tapsa. Syksyllä käydään Nurmeksen Porokylässä esittelemässä amatööritoimintaa. Radiokipinä syttyy joissakin kuulijoissa. Kimmo lähtee vuodeksi workkimaan kutsulla 4U/OH7NDX. Hamsterix jatkaa ilmestymistään vuoden tauon jälkeen.

1989: Hiljaiseloa

Kerho vetäytyy viettämään lepohetkiä kahden aktiivisen vuoden jälkeen. Vaikka kerho näyttää ulospäin uneliaalta, se toimii. Syksyllä Jouko OH7NYL kuitenkin järjestää viikonloppuleirin Usin eräukkojen majalle, jonne lähdetään isolla väellä. Myös kuopiolaisia uskaltautuu tällä kertaa paikalle.

Amatöörejä koulutetaan uudella valmennuskurssilla. Kerhoasemaa täydennetään. Uudet amatöörimääräykset astuvat voimaan.

1990: Kaupunki säästää

Kaupunki päättää säästää: amatöörit joutuvat täst’edes siivoamaan kerhohuoneiston itse. Kerho ostaa vanhan IC-720 tilalle uuden rigin. Keväällä ja syksyllä järjestetyille rompepäivillä jäsenet pääsevät vaihtamaan vanhat rojunsa vielä vanhempiin. Kaikki ovat tyytyväisiä ja kerhon kassa karttuu.

Kesällä OH7AB maastoutuu Lieksaan Viharin kämpälle tarkastamaan radiokelejä rajavyöhykkeen tuntumassa. Syksyllä Jouko OH7NYL, Pentti OH7MKR ja Tapsa OH7NGM käyvät Nurmeksessa antamassa lähtöpotkun sikäläiselle ra-opintopiirille.

1991: OH7AB 20 vuotta

Puheenjohtajaksi valitaan Pentti OH7MKR. Digipeater ja 70 cm toistinasema odottavat kiinteää sijoituspaikkaa. Anomus tällaisesta on jätetty Sairaanhoitopiirin kuntainliitolle.

Kahden vuosikymmenen jälkeen kerho on yhä pystyssä, vaikka yhdistystä johtavat amatöörit. Tai ehkä juuri siksi.

OH7AB nelikymppinen

Kerhon historiasta saksittua – koonnut Alpo Rummukainen OH7VL

Kun joku täyttää vuosia, niin usein muistellaan millaista oli silloin kun synnyit jne. Selailin kerhon RA lehtiä tuolta kerhon perustamisvuoden 1971 seutuvilta sekä  niitä Hamsterix lehtiä mitä oli siivoukselta säästynyt.

Tässä muutamia poimintoja kyseisistä lehdistä:

SRAL piti liiton 50-v juhlia 11.9.1971. Samassa tilaisuudessa juhlittiin myös Martin OH2BU ja Leenan hääpäivää.

Radioamatöörien ilmapallo Ilmari VI lähetettiin lentoon Kuopiosta Rissalan kentältä. Kuvan perusteella sää oli mitä huonoin. Lumiräntää ilma sakeana. OH7AB
osallistui myös sääpallokokeeseen viime talvena (2011). Etsittiin metrisessä upottavassa hangessa.

Kerho muutti Puronsuunkadulle 1975

Kerhon oma lehti HamsteriX alkoi ilmestyä 1980-luvulla _{(toim. huom. 1975)}. Tässä muutamia poimintoja asioista mitkä esiintyvät lehdessä useimmin. Niitä olivat toistinasemat ja pakettiradio.

Pakettiradioon yhdistettiin usein käsite ”vapaaehtoinen pelastuspalvelu”.
Kerhon ensimmäinen vuosikymmen meni sähkötyksen merkeissä ja niinhän se meni toinenkin kymmen, varsinkin minulla kun asuin kauempana Joensuusta. Noviisithan eivät päässeet fonelle. Uusia hamsseja tuli lisää harvakseltaan. Sähkötysvaatimus luokkakokeissa oli aikamoinen jarru harrastukseen pääsylle. 1970-luvun puolivälin paikkeilla alkoivat 2m radiot yleistyä. Toistinasema saatiin v. 1982 Joensuun vesitornin katolle. Se oli  suuri parannus lähiradioliikenteeseen.

Hamsterix 2/91:
Kerho 20 v – Pakettiradio yleistyy
”Kerhoasema siirtyi paketille”
SRAL on ainut viestitysjärjestö Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa (Vapepa) ja sen velvoittamana radioamatöörit osallistuvat tarvittaessa kansainväliseen hätäviestiliikenteeseen. Sen vuoksi asennettiin kaikkiin Suomen Punaisen Ristin piiritoimistoihin monialueantennit. Myös Joensuuhun. Raha-automaattiyhdistyksen avustamana hankittiin myös tarvittavat laitteistot: HF-lähetin-vastaanotin IC-745, pakettiradiomodeemi Pakratt 232 sekä tietokone.

Vapepan valtakunnallinen kriisiviestiharjoitus pidettiin loppuvuodesta 1992.
OH7AB:n aktiivit rakensivat pakettiradioaseman SPR:n piiritoimistoon. HamsteriX 1/93 olleessa kirjoituksessa mainitaan, että muutamissa muissa piireissä hamssit olivat osallistuneet harjoitukseen kotiasemiltaan käsin koska niiden valmius ei ollut yhtä pitkällä kuin Joensuussa. Harjoituksessa oli ilmennyt, että kyseinen Joensuun antenni oli heikko Suomen yhteyksiin 80m alueella. Kansainvälistä harjoitusta ei tiettävästi ollut. Antennia on käyty huoltamassa useita kertoja, mutta v. 2005 tarkastuksessa todettiin sen olevan epäkunnossa. Neuvotteluissa SPR:n kanssa sovittiin antennin kunnostamisesta ja siirtämisestä kerhotalon katolle Niinivaaralle. Antennissa oli pahoja metallin syöpymiä. Samoihin aikoihin saatiin kunnossa oleva vastaavanlainen antenni lahjoituksena. Lahjoitettu antenni asennettiin kerhotalon katolle ja epäkuntoinen myytiin. Osallistuttiin yhteen kansainväliseen hätäviestintäharjoitukseen. Todettiin antennin toimivan hyvin Euroopan yhteyksiin, mutta kotimaan valmiuksia varten pitäisi olla parempi antenni. Vaikkapa dipoli.

Digitaalisen viestinnän suosio oli suuri. Commodore 64 tietokoneella ja ”pakratilla” pääsi jo alkuun. Paremmat tietokoneet maksoivat maltaita. Pakettiradiota käytiin esittelemässä myös viranomaisille. Sielläkin kiinnostus oli ehdoton. Olihan ”paketti” viesteillä monia hyviä puolia. Se soveltuu hyvin viranomaisten antamien kirjallisten viestien ja käskyjen ja esimerkiksi onnettomuuden uhrien ja huoltohenkilöstön nimiluetteloiden välittämiseen, joita ei haluta välittää puheella selväkielisinä. Viestejä voitiin välittää myös automaattisesti asemalta toiselle. Pakettimode lienee vieläkin ainut lähetyslaji, joka voi välittää viestejä automaattisesti. Sitä kokeillaan tämänkin syksyn (2011) MPK:n ja radioamatöörien harjoituksessa.

Vielä vähän ”paketista”

Viestien välitysmahdollisuuden vuoksi rakennettiin (tai oli tarkoitus rakentaa) koko Suomen kattava pakettiradioverkko. OH7AB laittoi välitysaseman Outokummun kaivostorniin Kuopion suunnan yhteyksiä varten. Otan tähän lainauksen Hamsteriksista 2/91 OH7NGM kirjoittaa:

Paketti siis avattiin, mutta se on tyhjä. Ongelma on sama kuin aina ennenkin: Jaksolla ei ole ketään ja vieraita nodeja emme pääse kilkuttamaan. Kuopiossa kävisi pyörälläkin nopeammin kuin pakettimodella, sillä keli on riittävä kerran –pari kuukaudessa. Me pidämme syynä huonoon kuuluvuuteen savolaisten antenninsuuntauspolitiikkaa, jonka mukaan antennin tulee sojottaa johonkin muualle kuin meihin päin. Pena OH7MKR (nyk. OH7MP) ja  Masa OH7MWX (nyk. OH7MN) saivat ajatuksen: Koska Kuopion juupelit eivät
osoita halukkuutta antenninsuuntauspolitiikkansa kääntämiseen, rakennetaan me täällä n-elementtinen jagi ja lahjoitetaan se kaapeleineen kuopiolaisille ehdolla, että emme joudu enää pällistelemään heidän takakeilassa. Mitä hyötyä on puhua koko maan kattavasta pakettiradioverkosta, jos sen eteen ei haluta tehdä muuta kuin odotella joulupukkia. 

Nyt eletään vuotta 2011, ja on kulunut melkein kaksi vuosikymmentä tuosta palaveristä. Välillä on kyllä tapahtunut paljon, mutta vielä ollaan melkein samassa pisteessä, opetellaan kotona. Tosin muutamana viime vuotena on päästy jo asiassa eteenpäin. Turvaharjoitukset ovat parantaneet radioamatöörien valmiuksia kriisiviestinnän hoitamiseen. Samalla yhteistoiminta viranomaisten kanssa on parantunut. Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos on toivottanut radioamatöörit tervetulleiksi eräille paloasemille kokeilemaan sieltä yhteyksiä. Edellisessä vastaavassa harjoituksessa kokeiltiin digitaalisia yhteyksiä Joensuun ja Kiteen sekä Joensuun ja Nurmeksen yhteysväleillä matalilla HF-taajuuksilla. Tänä vuonna kokeillaan digilähetystä korkeammilla 28 ja 50 MHz alueilla sijoittamalla välitysasema Juuan paloasemalle. Lisäksi kokeillaan vanhaa pakettiradiojärjestelmää niin, että jotkut hamssit osallistuvat siihen kotoaan käsin.

40 -vuotias kerhomme aloitti toimintansa pienellä porukalla ja nykyään jäsenistöön kuuluu jo yli sata radioamatööriä.
OH7AB toimii monessa mukana, mm. opettaa nuorille radioamatööriyden saloja keväisin Joensuussa järjestettävässä SciFest -tiedetapahtumassa.

Onnea 40 -vuotiaalle kerholle!
73 de OH7VL

 

Vuoden Hamssi -tunnustukset

 

Pohjois-Karjalan Radiokerho ry palkitsee vuosittain Vuoden Hamssi -tunnustuksella jäsenen, joka on toiminut erityisen aktiivisesti kerhotoiminnan hyväksi. Palkinnon perusteena on panos yhteiseen toimintaan, oli kyseessä sitten tapahtumien järjestäminen, talkootyö, koulutus, tekniikka tai yhteishengen vaaliminen.